Lauantaina 3.9. säestämme Carl Th. Dreyerin mainion, 1920 valmistuneen Papinlesken (Prästänkan) Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla. Noilla leppoisilla ja sopivan pienimuotoisilla festivaaleilla kannattaa ilman muuta käväistä, jos vain hiukankin mahdollista.
Mykkäelokuvien katsominen on kiehtovalla tavalla elämän ja kuoleman rajan ylittävää. Siinä, että jo kauan "kuolleina" olleet ihmiset esiintyvät meille yhä vuonna 2011, usein viihdyttäen, mutta herättäen myös ajatuksia elämän ja ihmisyyden ajattomista kysymyksistä, on jotain sanoinkuvaamattoman ylimaallista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti