tiistai 31. heinäkuuta 2012

31.heinäkuuta

Aion ehdottaa liputuspalveluministeriöön, että vastedes 31.heinäkuuta olisi
Kommandopipo päässä pururadalla vaikeassa asennossa masturboimisen lippujuhla.


Ei. Riemujuhla.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

No More Mr. Nice Language Cop


Rakas blogini. Eilen oli lingvistisesti ihan 
Kaikki alkoi, kun tylsistyttämiselektroniikka- ja kodinkoneketjun mainoslärpäkkeestä löytyi seuraava detalji:
Katsokaapa tarkkaan tuota "älypuhelimen" näppäimistöä, minkä jälkeen suhteuttakaa siitä saamanne käsitys hinnan yläpuolelta löytyvään spesifikaatioon. Että onko mielestänne "täysnäppis"? Jotain tuolta oikealta nyt taitaa puuttua. Nimetön ja pikkurilli hapuilevat, hapuilevat, ja toivovat löytävänsä. Aivan oikein, sieltähän puuttuu semmoinen a-kirjain, jonka päällä on pieni astemerkki, kuten myös semmoinen a-kirjain, jonka päällä on kaksi pistettä, sekä vielä o-kirjain, jonka päällä ovat niin ikään ne edellä mainitut kaksi pistettä. Ei näy pikkupalluraa, eikä pisteitä, zero poäng, toisin sanoen: ns. skandinaaviset kirjaimet elikkäs "skandit" ovat täysin näkökentän ulettumattomissa. Ainakin kun viimeksi tarkistin, Suomi kuului vielä Skandinaviaan, ja kirjaimistossamme olivat käytössä ne paljonpuhutut "å", "ä" ja "ö". Samma på caps: "Å", "Ä" ja "Ö".

Ja kaikki mukaan:
Å, Ä, Ö.

Nyt on kuulkaa niin, että täysnäppis my ass. Mainos valehtelee. Juuri sinulle, minulle, meille, teille, kaikille kuluttajaraiskoille. Missä kuluttajasuoja, -asiamies/nais? Jäi jonnekin 90-luvun syövereihin: nykyään on enää jäljellä yleis-epämääräinen sähköpostiosoite, jonka viestejä ehkä joku lukee joskus, mutta ei ainakaan vastaa ilmoittaakseen asiaa käsiteltävän. Ja kyllä vain: on aivan turha tihrustaa, että josko nuo em. friikki-kirjaimet löytyisivät noista vihreistä, shift'n tai ctrl'n avituksella manifestoitavista "varakirjaimista". Vaan eheivätpä löydy perkeleet!

Ei ole täysnäppis. On vajavainen näppis. Vaillinnainen näppis. Imbesillipuhelimen näppis. Kretiinipuhelimen kirjaimisto. Herra Sony Ericsson, miksi valehtelet? Ärmöä ei, Xperiään!

Omassa käytössäni on "ikivanha" Nokian E90. Sen näppäin on täysnäppis. Toisin sanoen siitä löytyvät ihan vakiona å, ä ja ö, eikä niitä tarvitse hakea minkään valikon takaa tai ladata netistä, voitteko kuvitella? Minulle on aivan sama, pitääkö skandeja varten tehdä Pohjolan markkinoille oma versio, kunhan skandit löytyvät. Eikä tässä ole kyse mistään triviaalista "First World Problem":ista, vaan ihan yksinkertaisesti rakkaan ja rikkaan äidinkielemme vaalimisesta fuckin' angolamerikkalaistumista vastaan.

Tämä on verrattavissa siihen, että Ranskassa kiellettäisiin se sian kuuloinen r-äänne. Siellä sentään älähdettäisiin asiasta niin, että infra jumittuisi moneksi päiväksi. Moottoritiet ja TGV-raiteet täyttyisivät bretagnelaismaajussien paikalleroudaamasta paskasta, palavien USA:n ja Iso-Britannian lippujen rätinän säestyksessä. Mutta miten meillä? Me alistumme siihen, etta alypuhelimemme ei sisalla skandeja. Emme valita.


Kaikki jatkui, kun olympiakisojen selostaja "mokasi" selostuksessaan seuraavasti: "Melkoisella jymypaukulla alkavat nämä rantalentop... anteeksi, beach volley -kisat".

Suomen kielen tulevaisuus näyttää synkältä kuin Tim Burtonin persereikä. Tästä syystä en tästä päivämäärästä lähtien ole enää

,vaan

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Rauhan kisat 2012

Joskus EnnenWanhaan, idealistisempina aikoina, olympialaisista puhuttiin "rauhan kisoina". Se tosiasia, että vuonna 2012 kesäolympiakisakaupunki Lontoo on tapahtuman aikana piukkanaan sotilaita, kun paikalle ei ole saatu tarpeeksi turvamiehiä, pakottaa väkisinkin muistuttamaan teitä Frank Millerin vuonna 1990 maalailemista antiutopistisista visioista käsikirjoittamassaan sarjakuva-puoliklassikossa "Antakaa minulle vapaus" (Give Me Liberty). Seuraavat ruudut eivät oikeasti ole em. teoksessa peräkkäin, vaan siroteltuina albumin tapahtuma-ajankohtien mukaan.




Ei lainkaan hassumpi visio vuodesta 2012...

Media-analfabetismin alkeet XVI: Uusi Nokia

(Klikkaa kuvaa suurentaaksesi)

torstai 26. heinäkuuta 2012

None Shall Pass

Täällä (= Halikon Helsingin-suuntainen pikavuoropysäkki) vartioin minä!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Sick transit gloria mundi

Melkeinpä uskaltaisin lyödä vetoa siitä, tullaanko komentaja
Ri Yong-ho'ta näkemään enää uutisissa - tai muuallakaan...

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kadonneen tangon metsästys ja kalastus

Eräs pitkän linjan musiikkiarkeologinen projektini on saanut tänään päätöksensä. Koen tärkeäksi blogata asiasta, koska se on sisältöä, jota ei löydy kunnolla netistä, mutta joka ansaitsee kuulua sinne jossain muodossa.

Yli kymmenen vuotta sitten äitini kuuli televisiosta vanhan, Eugen Malmsténin tunteella tulkitseman tangon, joka jäi soimaan hänen päähänsä, mutta kuitenkin niin, ettei hän osannut hyräillä melodiaa, eikä muistanut sanoja. Mutta erinomainen tango kuulemma oli! Niin alkoi tuon salaperäisen kappaleen etsintä. Hyvin pian kävi ilmi, että kyseessä oli Walter Raen (oik. Valto Tynnilä) säveltämä ja Veikko Virmajoen (oik. Arvo Kalliola) sanoittama Vain tämä yö on meidän vuodelta 1935. Mutta mikäs eteen, kun savikiekko oli joltiseenkin harvinainen, eivätkä levyarkistot oikein avaudu ei-tutkijalle.

Jossainpa vaiheessa kävi ilmi, että tangosta on "musiikkivideo" iskelmäsikermä-lyhytelokuvassa Rytmiä ja iskelmiä (1936). Juuri tämän kavalkadin äitini oli nähnyt tv:stä, mutta that's it: niiden parin televisioesityksen lisäksi tuota lyhäriä ei ollut ollut mahdollista nähdä kuin irrallisissa festivaalinäytöksissä.

Sitten tuli vastaan Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (vasta) 2011 julkaisema ja Finnkinon levittämä dvd, myös Rytmiä ja iskelmiä:ksi nimetty kokoelma vanhoja musiikki-iloitteluja ja mainoksia. Varsinainen kulttuuriteko, etten sanoisi. Kiitokset KAVA:lle ja Finkkarille tässä välissä, nyt sain ikään kuin tangon bonuksena myös kuvan!

Eikä tarinain' onneksi lopu antikliimaksiin, jossa kauan himoittu kappale olisikin ollut ihan huono. "Vain tämä yö on meidän" osoittautui oikein mukavaksi, melodramaattiseksi, Rytmi-Poikien taiten säestämäksi tangonrytkäytykseksi. Legendaarista isoaveljeään iloisempi ja mielestäni myös aavistuksen lavakarismaattisempi Eugen Malmstén johtaa pumppuaan asianmukaisen ylinytkähtelevällä show-pieteetillä ja kilauttelee yksiviivaisia f-säveliä aamupalaksi kadehdittavan helpon kuuloisesti.

Eugen vetää täpöllä, niin kuin
tangoa kuuluu!
"Vain tämä yö on meidän" ei ole muutenkaan mitenkään olankohautuksella sivuutettava tango! Sen sanoitus oli nimittäin aikoinaan silkkaa pornoa, ja kappale meni tietääkseni radiosoittokieltoon aivan sukkana. Ja kun lyriikoita tarkastelee, niin kyllähän ne haureasta yhden yön suhteesta kertovatkin, jösses! Mielestäni tärkeä huomio on myös se, että kappaleessa on vain tämä yksi, ytimekäs säkeistö, joka sekin lauletaan ajan tavan vastaisesti heti esityksen alussa. Mitäpä sitä minuuttitolkulla lässyttelemään:

Vailla ystävää mä kauan matkaani kuljin.
Sinä olit unelmain, suru sydämessä ain' sua kaikkialta hain.
Sinut sattumalta löysin, syliini suljin.
Sinä pieni armahain, ole hetki omanain tämä lemmenyö vain.
 
Suudella suo: yö nopeasti rientää.
Oi, salli sylissäsi näin minun surujani lientää.
Salli aamunkoittoon kestää lempemme hetken.
Pian matkahan jo vie minut pitkä elon tie, sinä tänne yksin jäät!

"Vain tämä yö on meidän" -tangosta tekemäni transkriptio/sovitus löytyy pdf-muodossa sijainnista http://www.jannekuusinen.net/VTYOM.pdf . "Rytmiä ja iskelmiä" -lyhytelokuvassa kuultavasta versiosta puuttuu lähes koko alkusoitto, joten kirjoitin sen nuottiin arvelupohjalta. Täydennykset teen sitten jonain päivänä, kun saan kokonaisen savikiekkoversion kuunneltavakseni. Polydor S. 50469-B tai Brunswick 62016...

Mutta näinkin on hyvä.

Jaa että miksikö? Koska suurin piirtein kaikki valssit, tangot, foksit ja niiden johdannaiset on jo sävelletty, ja iskelmän raunioilta löytyy enää pelkkiä diletantti-shakaaleja, jotka taistelevat "löysistä" Teosto- ja Gramex -euroista. Tutustukaa ihmeessä kevyen-, iskelmä- ja viihdemusiikin historiaan: se on upea. Siellä ovat meidän juuremme, jotka pitää mielestäni tajuta, jos itse musiikkia tehdä meinaa tässä maailmankolkassa tehdä. Semmoista, jossa on jotain substanssiakin.

Päivitys 9.10.2013. "Rytmiä ja iskelmiä"-kavalkadissa kuullaan myös muita hienoja, unohtumaan päässeitä kappaleita, joiden nuotit olen nyt puhtaaksikirjoittanut ja osin sovittanut musiikin aikana vilahtavien nuottisivujen ruudunkaappauksista. Linkit pdf-tiedostoihin alla. Tuo tapa näyttää myös kappaleen nuotit voisi puolestani yleistyä. Miettikää nyt: kesken musiikkivideon saataisiin parhaillaan soivan kappaleen nuotti-informaatio, ja nykyisinä HD-kuvanlaatuaikoina hyvinkin tarkasti!

Haaveet on haaveita ain', valssi
Hannes Konno - Arvo Kalliola
Polydor s. 50512 (1935)

Älä luota suudelmiin!, foxtrot
J.Kauhanen - Arvo Kalliola
Polydor s. 50510 (1935)

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Iloinen tiede?


Tiedemaailmaa mullistaneesta Higgsin bosonista (, jonka uutisoinnithan me kaikkihan ymmärrämme sanasta sanaan, emmekö vain?) on tiedotettu Comic Sans -fontilla.

Tämä ei ole turha uutinen, eikä asiaa paineta villaisella, vaan verellä ja raudalla! Koko Hicksin bosomin katu-uskottavuus on nyt totaalisen nollattu ja yliastuttu miinukseen saakka, koska sen diskurssiin on parasiitin tavoin jostain syystä ujutettu Comic Sans, tuo fonttimaailman kaatopaikkain pahnanpohjimmainen jälkeinen, joka pitäisi lähettää junaan ja leirille asap. Graafinen, lopullinen ratkaisu, straff, straff!! Olisivat nyt samalla kaasuttaneet bösöni-infotilaisuudessa olleet sariinilla, niin olisi päästy vähemmällä ja helpommalla.

Comic - Fuckin' - Sans, graafinen syöpä ja rikos ihmisyyttä vastaan! Vain sans Comic Sans on Comic Sans approprié! Toisin kuin yleisesti luullaan, näkö ei lähde liiasta masturboinnista, vaan minemonaam Comic Sansin näkemisen yliannostuksesta. Ja itse asiassahan mikä tahansa annostus Comic Sansia on yliannostus. Comic Sans ei ole hieno, kaunis ja tyylikäs, ja jos niin väitätte, niin verkkokalvoissanne on tyylin mentävä reikä ja esteettistä silmäänne vaivaa vakava, kroonillinen anomaliteetti, jonka parantamiseen pitäisi kohdentaa veikkausvoittovaroja ja perustaa säätiöitä, tukiryhmiä! Comic Sans syövyttää sinun ja minun mykiöt!

Jos ystäväsi käyttää Comic Sansia, niin järjestä hetkeäkään miettimättä interventio ennen kuin on liian myöhäsistä. Ja Jumala, eikö vihdoin olisi sen väliintulon ja itsestäänilmoittamisen aika??? Joku netin uutiskommentoija on nimittäin kirjoittanut peräti Raamatun jakeita ja käskyt(!!!) Comic Sansilla! Helvetin kyltit ja tienviitat on tehty Comic Sans -kirjasimella, ja syntisimpien kankkuihin tullaan Dantella pöytää pyyhkien polttomerkitsemään ja tatuoimaan koko Comic Sans -kirjaimisto A:sta Ö:hön. Kyllä, myös skandit!

Että Comic Sans. Pitäkää tieteenne, minä menen nyt pimeään komeroon ja vaivun sikiöasentoon, kunnes Comic Sans on onnistuttu parantamaan maan päältä.

Ukkonen






sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Hullunkauppoja Vistaprintillä

Vistaprint on siitä kiva nettipulju kun siellä voi teettää kaikkea ihanan pöljää sälää pelkkien postikulujen hinnalla.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Salo-postikortit nyt saapuneet!

Lähetä Sinäkin lähimmäisellesi täysjärkiset terveiset Salosta!
Koko 107x138 mm, kääntöpuolella postikorttipainatus. 
Hinta 1€ / kpl + postituskulut 80 snt, 5 kpl tai enemmän postikuluitta
Tilaa omasi osoitteesta janne.kuusinen@iki.fi

Tutustu jannekuusispostikorttimallistoon osoitteessa
http://www.jannekuusinen.net/Postikortit.html